Tarja72
nainen - 37 vuotta, Suomi
- Ystävät |
- Vieraskirja
- | Kuvat
- | Blogi
- | Videot
- | Tapahtumat
- | Huudot
Blogi / Tagit / hevoset
Blogiviestit tagilla 'hevoset':
-
"Huoleton on hevoseton mies"
Näin sanoi mulle vanhan sanonnan ystävä, kun hankittiin eka oma hevonen. No se pitää paikkansa... Nyt se on nähty.
Hevoskuulumisia pikaisesti tällä erää... Meillehän tuli se Hermanni - ruuna... Kiva heppa ja sievä kuin mikä. Oli ollut vilustunut ennen meille tuloa mutta piti olla ok kun tuli... Hmm.
Heti kun saatiin satula ostettua (hinta oli meinaan jo kipurajalla, sivuhuomautus vaikka ei aina saisi laskea...)ja odotettiin että päästään seuraavana päivänä testaamaan kunnolla. No seuraavana päivänä Hemmolla kuumetta ja apaattinen, ei muuta kun eläinlääkäriä kehiin, päivystävä ajeli Rantsilasta ja sitten kipupiikkiä ja tulehduslääkettä. Seuraavana päivänä kuume laski - ja sitten nousi entistä korkeammalle eli yli 40 asteen. Ei muuta kuin uusi päivystävä eläinlääkäri kehiin, uudet lääkkeet ja uutta piikkiä. Ja seuraavana päivänä...Arvaatteko jo? Kuume laski, nousi taas, tuli allergiareaktio ja kaulaan kunnon patit edellisestä piikistä. Ja taas eläinlääkärille soittoa...Ei tiedä enää itkisikö vai nauraisi, melko tragikomediaa. Ostettiin nimittäin ensin lääke jauheena, saatiin seuraavana päivänä kielto että sitä ei saa antaa vaan piikkinä pelkästään. Sitten tuli kielto ettei piikkiä sittenkään vaan jauheena sittenkin, ja lisäksi vielä kortisonit suun kautta ja kipulääkkeet varalta - piikkinä. Vähänkö on kohta pasmat sekaisin. Mutta Hemmo syö ja paskoo ja kun kävelytetään happihyppelyllä niin on ihan reipas, eli eiköhän tämä tästä iloksi muutu kohta puoliin... Pitäkää peukkuja
Koirista sen verran... Pitävät meikäläisen ja koko perheen työn touhussa. Kämppä on kuin myrskyn jäljiltä ja siivoamaan ei ehdi. Mutta eiköhän sitä viimeistään joululomalla ehdi *HIH*
Pennut kasvaa ja kaunistuu, pari tyttöä vielä odottaa uutta oikeaa kotia, eiköhän ne löydy tässä vielä. Kuvia lupaan räpsiä viikonloppuna! Ja päivittää sivuja ja niin edelleen, taitaa olla haave vain, luultavati talutan hevosta pellolla loimet niskassa koko viikonlopun, meinaan että silloin kun en ole koirien kanssa ulkona
-
Helsingin turnee vm 2007
On taas etelän elämää käyty ihmettelemässä 
Kiva oli käydä mutta kivempi palata kotiin, vaikka sää ei suosikaan: sataa ja on liukasta.
Perjantaina suunnattiin kohti Helsinkiä puolen päivän aikaan, mukaan lähti kaksi pentua jotka matkasivat mukanamme uusiin koteihinsa. Aamulla aikaisin jo Kahlekuningas eli kutsumanimeltään Kurko lähti omaan uuteen kotiin, kahden karvakamun ja ihanan perheen matkaan.
Tyttöjen matka meni hienosti, pennut nukkuivat ja välillä käytiin ulkona pissalla ja jaloittelemassa, ei huonoa oloa eikä vahinkoja sattunut matkan varrella! Koda eli kutsumanimeltään AINO jäi Äänekoskelle, tyttö leikki innoissaan eikä huomannutkaan että ympyrät vaihtuivat. Kiva oli jättää niin reipas pentu rakastavaan kotiin, sinne joen varrelle hyvien ulkoilumaastojen ääreen.
Matka jatkui vain yhden pennun voimin, unta riitti kun Kultu Kimallus nukkui riehumisväsymystä pois. Kultu eli kutsumanimeltään Kira jäi sinne myös rakastavan perheen hoiviin, kaupungin kuhinaan mutta kuitenkin puistojen lähelle. Siellä riittää maalaistytöllä ihmettelemistä!
Perjantaina ei sitten hotellilla paljon ehditty, melkeinpä heti suunnattiin nukkumaan kun koirat oli ulkoilutettu. Lauantaina oli vuorossa sitten pitkät aamu-unet, ja sen jälkeen shoppailua... Koirat pääsivät sitten ihmettelemään Helsingin elämää, kierrettiin Töölön lahtea Bonon ja Yukonin kanssa. Perjantaina käytiin myös vähän yöelämässä kun kaverit Vantaalta tuli moikkaamaan, Zetoribaarissa sitten tanssahdeltiin vähän, ja nukkumaan päästiin vasta neljän jälkeen. Sunnuntaina ei muuta kuin näyttelyyn...Ratikalla ajettiin messukeskukseen,Yukon keräsi useamman kyselijän ja rapsuttelijan. Mukava oli huomata että hei, Helsinkiläisetkin tulevat juttelemaan
Näyttely meni hieman ... Noo, sanotaan että Yukonilla oli hieman liikaa virtaa että olisi malttanut juosta nätisti. Tuloksena kuitenkin VAL ERI 2, PU4. Ja jälleen, mikä mieltä lämmitti, Terrin kommentit pojasta Pääsin nyt vihdoin tutustumaan ihan livenä Heiniinkin, joka odottaa Yukonin & Viivin lapsukaista. Pitkä odotus 
Mutta näin, tämmöinen lyhyt sepustus. En enää koskaan ehdi koneelle...
Hermanni on kotiutunut, ja sillä on nyt ratsasteltukin. Satulaseppä kävi eilen illalla, ja sovittelun myötä saatiin ostettua pojalle oikeasti sopiva satula. Ei tarvisi olla näin liukasta niin pääsisi kunnolla maastoonkin...!
Mutta nyt lopetan pikaisiin uutisiin, palataan... Mukavaa Joulun Odotusta Kaikille!!! -
Eikä siinä vielä kaikki...!
Täytyy tunnustaa, että tänään alkoi jo naurattamaan tämä meidän pesue itseänikin. Tuli niin mieleen elävästi mitä viime viikonloppuna ystävämme Artzi kommentoi nähtyään "uuden vanhan" kissamme Lumikin (koiranpentujen jälkeen)... Tulin lastenhuoneesta kissa käsissä, niin Artzi sanoi että olin kuin mainoksesta: "Eikä siinä vielä kaikki!!!" Ja kiskaisen aina uuden elukan näkysälle
Nimittäin alkoi hymyilyttämään, kun ensin saatiin nauraa hevosille (tai oikeastaan melkeinpä otti pumpusta...) kun saatiin niille "pihatto" valmiiksi. Tai pihatto lainausmerkeissä, koska hevoset ovat yöt kuitenkin karsinassa mutta nyt ne pääsevät tarhasta aidattua kujaa pitkin talliin. No kun ne tajusivat että ne pääsevät tarhasta sisään ja takaisin, alkoi se ralli. Laukkasivat kuin parhaat villihevoset kapeaa kujaa pitkin, välillä pukkihyppyjä ja Elekku onnistui jo katkaisemaan sähkölangan ja yhden pylvään intoillessaan. Se kuitenkin rauhoitti tilannetta kummasti, kuten myös se että lälliin juostessaan jätkä veti suoraan kyljelleen. Se on aika pahan näköistä kun noin 500 - 600kg vetää kyljelleen täydestä vauhdista. Elekku oli ihan OK mutta aika nolon näköinen. Ihmettelivät tallia aivan kun se olisi ihan uusi juttu! No se hevosista... Nyt kuitenkin pääsevät sisään jos huono ilma yllättää päivän aikana, eikä tarvitse niitä seisottaa karsinassa, vaan saavat itse valita ovatko ulkona vai sisällä.
Sitten kävin kanit ja vuohet laittamassa yöpuulle, kanit oli kaivaneet kuin maansiirtokoneet, ei enää meinaa ovesta mahtua sisään kun on puruja ja heinää oven edessä. Vuohet puolestaan yrittivät syödä takin (maistuin hyvälle... ja kanien ruoat). Tulin sisälle navetasta ja laitoin kanikat Elviksen & Petterin yöpuulle, pojat oli täpinöissään kun tuli porkkanat ja näkkileivät kehiin; kun tulin Julian huoneesta kanien hoidosta oli kissa odottamassa ovella, kun sain Tompan hätistettyä pois (ruokaa kuppiin...) niin jo toinen eli Nokkis istui kuin korppikotka pöydällä. Eikä siinä vielä kaikki Kun yritin saada koirat samaan kuvaan niin huomasin vasta kuvasta että siihen oli tullut vahingossa myös kissa numero 3 eli Minni Ei tiedä itkistkö vai nauraisi, työkaverit vielä ihmettelee että miksi mulla ei ole aikaa seurata BB:tä
Mutta sitten pentuihin...Äiti ja pennut voi hyvin, pienet on nyt kaksiviikkoisia, nimilista on lähtenyt kennelliittoon, talviyön k - pentue on nyt virallistettu... Pentueessa on mm. Talviyön Kahlekuningas (isänsä poika, oikea tulevaisuuden Houdini ja Talviyön Kultu Kimallus (kohtalokas kaunotar, joka vietteli itsensä Roope Ankan Klondyken kultakentillä)
Kuvia lisäillään...tänään! Mutta nyt ei muuta kuin... -
Kuulumisia taas vaihteeksi...
Taas kaiken hässäkän keskellä kirjoittaa muutama rivi. On huomannut tässä viime aikoina että tuota aikaa on nykyisin vielä vähemmän kuin ennen. Kai se vanhuus tulee jo tässä iässä...
No päivityksiä meidän laumasta kuitenkin välillä!
Pennut kasvaa ihan silmissä, tuntuu että ne oikein kohisemalla kehittyy ja muuttuu, liikkuvat aina vain enemmän ja silmien nurkat alkaa jo aueta! Melkoista mekkalaakin osaavat pitää silloin kun äippä tulee niitä hoitamaan ja on ollut vähän aikaa pois! Seitalle ruoka maistuu, hyvä juttu, niin riittää maito kaikille! Seita on popsinut nappuloiden lisäksi jauhelihaa, rustoluita, maksalaatikkoa ja raejuustoa muun muassa. Ihania ne pennut kyllä on... Se vain kun ne ovat sängyn vieressä niin se minun krooninen univelka senkun kasvaa kasvamistaan... Nukutut tunnit vähenevät ja päivällä melkein vängällä silmät menee kiinni, varsinkin jos töissä on uniaikavalvontaa... Siellä pimeässä kun lapset nukkua tuhisee ja musiikki soi hiljaa, on vaikea pysyä hereillä ja skarppina!
Kanikat ovat hengissä ja voivat hyvin, Nanna ja kaksi tytärtään muuttivat tosiaan vuohiaittaan kaivelemaan, ja kauheat tunnelit siellä jo onkin kaivettu heinäpaalien alle! Nauttivat olostaan ja ehtivät hyvin kasvattaa vähän talvikarvaa. Elvis & Petteri ovat nykyisin parhaita kavereita, pikkumiehet makoilee vierekkäin ja kulkevat peräkkäin pitkin huonetta. Elvistä ei ole vielä leikattu kun eläinlääkärin mielestä on siihen vielä liian nuori, mutta Petterin leikkaus onneksi sujui hyvin ja kanipoika on jo ihan entisensä, rauhallisempi ehkäpä!
Vuohet puolestaan ovat jo niin lihavia että pitäisi laittaa tien varteen kyltti että ruokkiminen kielletty! Kaikki kylän emännät kantaa niille leipää ja porkkanaa sun muuta ohi lenkkeillessään, ja mitäpä sitä eläkeläisillä on muuta kuin aikaa lenkkeillä, joten Hilja on oppinut jo juoksemaan aidan viereen kerjäämään kun kuulee että joku kävelee tiellä
Muu koiralauma on myös OK, ovat tottuneet pentujen mekkalaan mutta vielä eivät ole päässeet moikkaamaan. Seita saa päättää milloin toisilla on oikeus tulla tutustumaan. Lenkkeilty on ahkerasti tiellä, viikonloppuisin vain nyt metsässä, kun on tämä vuoden pimein aika, niin ei töiden jälkeen enää viitsi metsään lähteä. Taittaa vain kinttunsa, minä siis, ei koirat Nehän on kuin kotonaan säkkipimeässäkin... Tulis jo lumet!!!
Yksi perheenjäsenkin on tullut lisää, tai tavallaan takaisin... Meidän kissa Lumikki oli nelisen vuotta asustamassa meidän ystävällä, koska se takkuuntui niin kovasti sisä&ulkokissana ollessaan. Vietti siis neljä vuotta sisäkissan elämää mutta uuden omistajan allergian takia muutti takaisin meille. Hyvinhän tuo joukkoon solahti uudelleen, kohta 9 vuotias leikattu kissarouva.
Hevosten pihatto on kohta valmis, tai puolipihatto... Mukavampi kun pääsevät sisään aina halutessaan jos on huonot kelit, huomenna vielä uudet veräjät paikalleen ja siinä se on sitten
Mutta nyt kiire taas kutsuu, pannuhuonetta lämmittämään ja nukkumaan että aamulla jaksaa herätä...
Näkemisiin taas kaikille!
