Tarja72
nainen - 37 vuotta, Suomi
- Ystävät |
- Vieraskirja
- | Kuvat
- | Blogi
- | Videot
- | Tapahtumat
- | Huudot
Blogi / Tagit / maalaiselämä
Blogiviestit tagilla 'maalaiselämä':
-
Vuoden vaihde lähestyy uhkaavasti...
Ja sitä ollaan kohta jälleen vuoden vanhempia! Uusi vuosi tulee vauhdilla kohti, mitään suurempaa ei taideta suunnitella kun kotona loikoilua, kiva olla kerrankin talvella pitkällä lomalla! Saanut kakaran kanssa touhuta ja muun poppoon. Keiju on oppinut hyvin käymään ulkona pissalla ja kakalla, ja nauttii pihalla rymyämisestä. Se vain kun utli nämä ihanat liukkaat.. Tai koko talvihan se on ollut tätä jäätikköä, mutta nyt alkaa olla jo ihan luistinrataa pihalla. Metsälenkkikin meni eilen kahlatessa jäisissä vesialtaissa...
Lomaa on vielä muutama päivä, ja ihanaa on ollut. Univelat on nukuttu pois pentu kainalossa ja pari koiraa jaloissa, on ratsastettu, ajettu mönkijällä ja rymytty metsissä ja pelloilla
Surua on mahtunut mukaan, isäni kuoli jouluaattona vaikean sairauden uuvuttamana, samoin paljon kanssamme kokenut Tomppa-kissa nukutettiin ikuiseen uneen. Äitini ja isäni 14 -vuotias koira jouduttiin nukuttamaan myös muutama päivä ennen kuin isä nukkui pois. Mutta vaikeiden sairauksien kanssa se pois meno on aina helpompi käsitellä ja ymmärtää, koska lähtö on helpotus sekä sairaalle itselleen kuin läheisille. Elämä jatkuu kuitenkin edelleen omaa rataansa kaikesta huolimatta, ja kevättä kohti ollaan menossa.
Mukavaa vuoden vaihdetta kaikille kävijöille! Onnea tulevalle vuodelle! Ja kiitos kaikesta ystäville - samoin ajatteleville - hengessä mukana oleville. Ollaan yhteyksissä
Sen verran piti tulla tänne kommentoimaan, että kun useampi ihminen käyttää samaa konetta, tulee näköjään väärin ymmärryksiä. Asianomaiset tietänevät mistä on kysymys. Itse en lähde asiaa enemmän puimaan, sen verran keskustelin tytön kanssa että ei nyt enää pahoiteta kenenkään mieltä. Kaikki kotona puhuttu tietysti vaikuttaa, sitä en kiellä. Lieköhän ne neidin virtuaalihevoset ja koiratkin menee minun piikkiin.
-
Eikä siinä vielä kaikki...!
Täytyy tunnustaa, että tänään alkoi jo naurattamaan tämä meidän pesue itseänikin. Tuli niin mieleen elävästi mitä viime viikonloppuna ystävämme Artzi kommentoi nähtyään "uuden vanhan" kissamme Lumikin (koiranpentujen jälkeen)... Tulin lastenhuoneesta kissa käsissä, niin Artzi sanoi että olin kuin mainoksesta: "Eikä siinä vielä kaikki!!!" Ja kiskaisen aina uuden elukan näkysälle 
Nimittäin alkoi hymyilyttämään, kun ensin saatiin nauraa hevosille (tai oikeastaan melkeinpä otti pumpusta...) kun saatiin niille "pihatto" valmiiksi. Tai pihatto lainausmerkeissä, koska hevoset ovat yöt kuitenkin karsinassa mutta nyt ne pääsevät tarhasta aidattua kujaa pitkin talliin. No kun ne tajusivat että ne pääsevät tarhasta sisään ja takaisin, alkoi se ralli. Laukkasivat kuin parhaat villihevoset kapeaa kujaa pitkin, välillä pukkihyppyjä ja Elekku onnistui jo katkaisemaan sähkölangan ja yhden pylvään intoillessaan. Se kuitenkin rauhoitti tilannetta kummasti, kuten myös se että lälliin juostessaan jätkä veti suoraan kyljelleen. Se on aika pahan näköistä kun noin 500 - 600kg vetää kyljelleen täydestä vauhdista. Elekku oli ihan OK mutta aika nolon näköinen. Ihmettelivät tallia aivan kun se olisi ihan uusi juttu! No se hevosista... Nyt kuitenkin pääsevät sisään jos huono ilma yllättää päivän aikana, eikä tarvitse niitä seisottaa karsinassa, vaan saavat itse valita ovatko ulkona vai sisällä.
Sitten kävin kanit ja vuohet laittamassa yöpuulle, kanit oli kaivaneet kuin maansiirtokoneet, ei enää meinaa ovesta mahtua sisään kun on puruja ja heinää oven edessä. Vuohet puolestaan yrittivät syödä takin (maistuin hyvälle... ja kanien ruoat). Tulin sisälle navetasta ja laitoin kanikat Elviksen & Petterin yöpuulle, pojat oli täpinöissään kun tuli porkkanat ja näkkileivät kehiin; kun tulin Julian huoneesta kanien hoidosta oli kissa odottamassa ovella, kun sain Tompan hätistettyä pois (ruokaa kuppiin...) niin jo toinen eli Nokkis istui kuin korppikotka pöydällä. Eikä siinä vielä kaikki
Kun yritin saada koirat samaan kuvaan niin huomasin vasta kuvasta että siihen oli tullut vahingossa myös kissa numero 3 eli Minni Ei tiedä itkistkö vai nauraisi, työkaverit vielä ihmettelee että miksi mulla ei ole aikaa seurata BB:tä
Mutta sitten pentuihin...Äiti ja pennut voi hyvin, pienet on nyt kaksiviikkoisia, nimilista on lähtenyt kennelliittoon, talviyön k - pentue on nyt virallistettu... Pentueessa on mm. Talviyön Kahlekuningas (isänsä poika, oikea tulevaisuuden Houdini ja Talviyön Kultu Kimallus (kohtalokas kaunotar, joka vietteli itsensä Roope Ankan Klondyken kultakentillä)
Kuvia lisäillään...tänään! Mutta nyt ei muuta kuin... -
Kuulumisia taas vaihteeksi...
Taas kaiken hässäkän keskellä kirjoittaa muutama rivi. On huomannut tässä viime aikoina että tuota aikaa on nykyisin vielä vähemmän kuin ennen. Kai se vanhuus tulee jo tässä iässä...
No päivityksiä meidän laumasta kuitenkin välillä!
Pennut kasvaa ihan silmissä, tuntuu että ne oikein kohisemalla kehittyy ja muuttuu, liikkuvat aina vain enemmän ja silmien nurkat alkaa jo aueta! Melkoista mekkalaakin osaavat pitää silloin kun äippä tulee niitä hoitamaan ja on ollut vähän aikaa pois! Seitalle ruoka maistuu, hyvä juttu, niin riittää maito kaikille! Seita on popsinut nappuloiden lisäksi jauhelihaa, rustoluita, maksalaatikkoa ja raejuustoa muun muassa. Ihania ne pennut kyllä on... Se vain kun ne ovat sängyn vieressä niin se minun krooninen univelka senkun kasvaa kasvamistaan... Nukutut tunnit vähenevät ja päivällä melkein vängällä silmät menee kiinni, varsinkin jos töissä on uniaikavalvontaa... Siellä pimeässä kun lapset nukkua tuhisee ja musiikki soi hiljaa, on vaikea pysyä hereillä ja skarppina!
Kanikat ovat hengissä ja voivat hyvin, Nanna ja kaksi tytärtään muuttivat tosiaan vuohiaittaan kaivelemaan, ja kauheat tunnelit siellä jo onkin kaivettu heinäpaalien alle! Nauttivat olostaan ja ehtivät hyvin kasvattaa vähän talvikarvaa. Elvis & Petteri ovat nykyisin parhaita kavereita, pikkumiehet makoilee vierekkäin ja kulkevat peräkkäin pitkin huonetta. Elvistä ei ole vielä leikattu kun eläinlääkärin mielestä on siihen vielä liian nuori, mutta Petterin leikkaus onneksi sujui hyvin ja kanipoika on jo ihan entisensä, rauhallisempi ehkäpä!
Vuohet puolestaan ovat jo niin lihavia että pitäisi laittaa tien varteen kyltti että ruokkiminen kielletty! Kaikki kylän emännät kantaa niille leipää ja porkkanaa sun muuta ohi lenkkeillessään, ja mitäpä sitä eläkeläisillä on muuta kuin aikaa lenkkeillä, joten Hilja on oppinut jo juoksemaan aidan viereen kerjäämään kun kuulee että joku kävelee tiellä
Muu koiralauma on myös OK, ovat tottuneet pentujen mekkalaan mutta vielä eivät ole päässeet moikkaamaan. Seita saa päättää milloin toisilla on oikeus tulla tutustumaan. Lenkkeilty on ahkerasti tiellä, viikonloppuisin vain nyt metsässä, kun on tämä vuoden pimein aika, niin ei töiden jälkeen enää viitsi metsään lähteä. Taittaa vain kinttunsa, minä siis, ei koirat Nehän on kuin kotonaan säkkipimeässäkin... Tulis jo lumet!!!
Yksi perheenjäsenkin on tullut lisää, tai tavallaan takaisin... Meidän kissa Lumikki oli nelisen vuotta asustamassa meidän ystävällä, koska se takkuuntui niin kovasti sisä&ulkokissana ollessaan. Vietti siis neljä vuotta sisäkissan elämää mutta uuden omistajan allergian takia muutti takaisin meille. Hyvinhän tuo joukkoon solahti uudelleen, kohta 9 vuotias leikattu kissarouva.
Hevosten pihatto on kohta valmis, tai puolipihatto... Mukavampi kun pääsevät sisään aina halutessaan jos on huonot kelit, huomenna vielä uudet veräjät paikalleen ja siinä se on sitten
Mutta nyt kiire taas kutsuu, pannuhuonetta lämmittämään ja nukkumaan että aamulla jaksaa herätä...
Näkemisiin taas kaikille! -
Kuulumisia
Taas pitkästä aikaa ja pikaisesti! Lokakuuksi on vaihtunut jo tämä vuosi, ja talvea odotellaan kuran ja lällyn keskellä.
Iloisia uutisia ensiksi: Bonon morsian kävi ultrassa ja pikkubulleroita siellä oli näkynyt Nyt vain odotellaan...
Seitan massu puolestaan kasvaa ja kasvaa...Pelottaa jo ettei sieltä kovin isoa pentuetta tulisi...Seita toisaalta näyttää ehkä paksummalta kun se on niin sirorakenteinen ja hoikkanen tyttö normaali elämässä. Toivotaan sellaista pientä - keskikokoista pentuetta! Ja tietysti pitää toivoa muutenkin hyvää ja tasaista pentuetta. Aika näyttää... Enää ei tarvitse syntymää kauhean kauan odotella. Hyvin tuleva äiti vielä hipsuttaa lenkillä reippaasti mutta enää en oikein päästä riehumaan toisten kanssa metsään, tyydytään lenkkeilemään remmissä ja vain pihalla irrotellaan Tuleva isä menee lauantaina Oulun KV näyttelyyn, tuomarina Marianne Holm (jos oikein muistan ja olihan sinne muutama valkkari tulossa. Kiva nähdä taas ketä sinne kehään ilmaantuu: onko tuttuja?!
Kengittäjä taas kävi
Tällä kertaa oli jo Elekun kaviot kasvaneet niin että halkeama mitä kengillä "korjattiin" oli kasvanut lähes kokonaan pois, eli hyvillä mielin jätettiin nyt molemmat ilman kenkiä talveksi. Molempien kaviot on tosi hyvät kuulemma, eli kavioaines itsessään on hyvää ja kestävää. Lisättiin nyt vähän ruokintaa kun on alkanut talvi lähestyä, tähän astihan hepot on syöneet pääasiallisesti vain heinää ja tietty porkkanoita ja leipää jne herkkuja, nyt lisättiin taas kauraa (vähäsen vain näin aluksi...) ja mineraaleja. Hyvin on mineraali ja suolakivetkin kelvanneet mutta nyt tuli lisukkeeksi mineraalit jauheena. Elekku on kyllä hevosmaailman Blanca - yhtä ahne ! Se on pää ruokakipossa samalla tyylillä ja hirveä lussutus kuuluu. Lindy puolestaan napsii kauramössöä hyvin neitimäisesti
Jännittävät paikat alkaa olla...Windy lähtee siemennettäväksi tässä ihan näinä päivinä...Sitten aletaan laskemaan päiviä ja toivotaan että jenkkineiti tulee kantavaksi...Jospa sieltä tulisi meille sellainen sievä pieni Yukonin siskopuoli Vielä yksi, ja kerta kiellon päälle, eikö sitä niin sanota? Ja aina on tilaa vielä yhdelle joka käyttää Rexonaa...? No, Bonoa ei lasketa koiraksi joten loppujen lopuksi se ehdoton koiramääränkatto eli 5 koiraa tulee vasta nyt täyteen tämän pennun myötä, eikö niin?
Sitä kun on oppinut yölläkin hippasemaan pimeässä mökissä vessaan laahaamalla jalkoja lattiaa pitkin ettei vahingossa astu kenenkään päälle...ja tottunut kolmeen koiraan (ja yhteen kissaan) sängyssä yhtä aikaa... ja oppinut siivoamaan hiekat sängystä ja jalkapohjista ennen nukkumaan laittamista
Mutta nyt ei muuta taas kun menoksi, terveisiä kaikille tutuille...Yritetään olla skarppina
-
Mihin se viikonloppu katosi?
Iltaa...Taas on viikonloppu vierähtänyt vauhdilla ohi, ja arkinen aherrus edessä. Kivasti on aika mennyt, ei luvatun myrskyn kourissa tarvinnutkaan olla, vaan lauantainakin oli suht hyvä sää ainakin aamupäivällä - ja sunnuntai suorastaan loistava
Aurinko on paistanut ja on saanut nauttia syyspäivän ulkoilusta.
Lauantaina tytöt ratsastivat, ja taas kerran aloin miettimään että pitääkö se tuo meidän ehkä hieman liian vaativa hepo alkaa vaihtamaan vanhempaan ja viisaampaa, ja ennen kaikkea rauhallisempaan... Kun ei millään raskisi siitä luopua mutta on se turhan virtanen meidän taidoille
No, Lindy on ainakin ihan poni paikallaan, lapset pystyvät hyvin ratsastamaan ja oppivat hyvin koko ajan kun saavat kokemusta lisää. Tänään käytiin maastossa nauttimassa syysväreistä, Elekku oli ensi hörhöilyn jälkeen ihan ok, vaikkakin hyppäsi yhden ison lätäkön yli kärryt perässä, meinasin päästä uimaan Niin, ja meinasihan se Elekku peruuttaa ojaan kun auto tuli vastaan... Mutta kyllä
se sitten siitä! Lindy & Julia ratsastelivat jo niin tottuneesti metsätiellä, hieno homma! Nyt pitää katsella sitten Julialle joku ratsastusleiri viimeistään ensi kesälle niin saa vähän uutta oppia eri hevosten kanssa.
On tässä tullut katseltua noita myytäviä vanhempia ruunia ja tammoja, jos vaikka löytyisi sellainen rauhallinen köpöttelykaveri. Pitää nyt katsoa...Eipä tässä hätä ole mitään päätöstä tehdä...Mahtuuhan tuonne talliin tekemään karsinan lisää jos sattuu kolmannen heposen hankkimaan
Huomenna on sitten hevosten vapaa päivä, nyt on tehty "ohjelma" hepoille, että saadaan jotenkin tämä eläinten aikataulutus kuntoon...Hevosilla on nyt sitten kaksi vapaapäivää viikossa, ja yksi kevyt päivä, neljä "normaalia" liikutus päivää sitten pitää ehtiä hoitaa! Koirille kun saisi vielä jonkun aikataulun, että jaksaisi taas alkaa treenaamaan jotain viisasta niiden kanssa, mennyt taas vain lenkkeilystä nauttimiseksi. On oikein huono omatunto kun ei jaksa tottista puurtaa... Ja hakutreenitkin kariutuivat treenikaverien puutteeseen. Jospa sitä saataisiin uusi porukka kasaan ja treenit taas pyörimään, Yukon kaipaa "ukon" etsimistä ihan selvästi!
Tänään kävi jehovan todistajat ovella, mielenkiintoinen keskustelu oli. Ihan arvostan heidän uskoaan, vaikka en itse samalla tavalla uskokaan. Mutta minusta ei olisi kiertämään talosta taloon, voin kuvitella minkä vastaanoton saattavat usein saada... Hih, no meillä oli kerrankin koirat häkissä kun annoin niille luita, eivät päässeet uskonmiehiä säikyttelemään -
Liikuntaa pukkaa taas
Kyllä on taas hyvä mieli kun on liikkunut, vaikka taas tuntuu siltä että jostain kumman syystä tuo lastenhoito ja kodinhoito jää aika vähäiselle nykyisin. Lapset on jo niin "isoja" että ovat omatoimisia (tai no omatoimisia ne ovat olleet aina...Mistä lie johtuu
) Siivous jää vain nykyisin niin vähälle että alkaa jo heikompia hirvittää ...
Jimi on nyt alkanut ihan tosissaan hevosmieheksi, haluaa hoitaa ponin ratsastuksen jälkeen, ja lapsille tyypillisesti on sen verran rento, että ratsastus sujuu ihan luonnostaan. Kovaa haluaisi mennä mutta kun äiti ei jaksa juosta vieressä kovin pitkään, enkä vielä uskalla antaa Jimin ratsastaa ilman taluttajaa kun kuitenkaan Lindystä ei ihan ole varmuutta mitä se keksii Käytiin taas maastossa tänään kävelemässä pitkä lenkki, ja sain houkuteltua meidän Keskimmäisenkin naperon Lindyn selkään, Tyttö kysyi heti kun kuuli että Juri on ratsastanut, että "pakotitko?" No en pakottanut mutta miten sitä sanotaan: lahjonta - uhkailu - kiristys... ne lastenkasvatuksen peruspilarit. Käveltiin niin kauas maastoon siten että Jimi ratsasti, ja Juri käveli minun ja ponin kanssa, että takaisin ratsastaminen oli Jurin mielestä jo parempi vaihtoehto kuin se, että joutuisi kävelemään takaisin Hyvin meni Jurillakin, Lindy kopsutteli sievästi ja neitinä väisteli vesilammikoita, se oli Jurin mielestä vähän pelottavaa kun Lindy aina otti muutaman nopeamman askeleen silloin. Mutta muuten oli kuulemma "kivaa". Jimi ratsasti vielä pellollakin, ja opetteli jo keventämään ravissa Hyvin sujui jo hoitokin vaikka pikkuisen Lindy on isohko vielä pojille. Mutta eipä jää heti pieneksi! Julia & kaverinsa Henna kävivät ajamassa Elekulla, ja hienosti meni heilläkin, huomaa että ainakin valjastaessa Elekku alkaa olla jo rauhallisempi kun on ollut nyt säännöllisemmässä liikutuksessa, tai siis kun on päästy ajamaan sillä. Ei ole enää niin hirveä kiire mihinkään.
No kuitenkin, kun tultiin ratsastusretkeltä ja tallista niin ei muuta kun koirien kanssa lenkille, teki toki vielä kunnon kaatosateen että ei päässyt vahingossakaan hiki kuivumaan
Iski vain hirveä karkin himo... Piti soittaa AvioMiehelle että josko se ajelisi jonkun huoltsikan kautta ja toisi pussin... On vielä yksi paikka auki tuolla parinkymmenen km:n päässä Meille tulee muuten uusi "naapuri" tai siis tuossa reilun kilometrin päässä oli talo myynnissä, ja nyt on kaupat ilmeisesti sovittu. Siihen tulee pihamaalle kuulema 9 hevosta Pääsee taas nipottajat valittamaan että on hevosen p*skaa tiellä... Hih hih hih!!! On se niin jännä, että toiset tulee hakemaan sitä itseään ämpärin tai kottikärryn kanssa, kuulemma keräävät lapiolla tieltä pussiinkin, että saavat lannoitetta kukille ja kasvimaahan. Ja toiset puolestaan meinaavat saada kohtauksen kun maalla on tiellä hevosen paskaa..On se kauheeta eikö?
Sen verran olen masokisti, että olen varannut vielä yhden koiran... Saa nähdä toteutuuko se, tai toteutuu kyllä jos vain pentue saa alkunsa Toivotaan parasta!
Ja hevostakin kyllä suunnittelin vielä yhtä...Sellaista pommin varmaa vanhaa herraa, jolla pääsisi maastoon köpöttelemään...Mutta jospa sitä olisi nyt järkevä eikä enää hurahtaisi mihinkään otukseen!!
Huomaa, että uni painaa aivoja jo, tuli sellaista sekalaista sepustusta. Mutta tällaista tällä erää... -
Iltoja...
Ja taas on yksi päivä painumassa mailleen eikä ole paljon istumaan ehtinyt. Ensinnäkin kun on sellainen työ, jossa ei oikeasti istuta (meillä ei ole edes niitä "lakisääteisiä" kun on niin pirun kiire aina, päiväkodissa nääs
)
Sitten kun tulin kotiin, niin alettiin hetikohta siirtämään heppojen laidun eri peltosaralle, että saavat vielä nautiskella kunnon tuoretta heinää. Ovat jo kolme sarkaa kohta syöneet kesän aikana, joten pitää päästää ne jo lepoon ja siirtää taas vähän. Oma hommansa oli siinäkin, naapurin Saranamies oli työssä mukana ja Oma mies myös, joten kolmestaan siellä rämmittiin vetämässä sähköpaimenta ja aitatolppia. Ja taas on kengät märät ja akka kylmissään. Mihin lie oon hukannut kumpparini. Miten ihmeessä voi edes aikuinen ihminen hukata kumpparit?? Kaikki minulta onnistuukin...Ei silti, kaikki mulla aina onkin hukassa. Kirjastossa käyminenkin tulee kalliimmaksi kuin kirjakaupassa...tulee sen verran tiuhaan tahtiin myöhästymisiä ja kadonneiden kirjojen korvaamislaskuja
Kuitenkin...Tytöt kävivät tänään "maastoilemassa" ensimmäistä kertaa, taluttelivat vain Elekkua ja vuorotellen ratsastivat Lindyllä. Hyvin oli mennyt, edistystä siis tapahtunut rutosti!!
Ja edelleen asiasta toiseen. Huomenna tulee bulldoggityttö tapaamaan meidän ruttuturpaa. Katsotaan, että jos meidän ruttunaama miellyttää nartun omistajaa, ja narttu meitä, niin ehkäpä tuo gigolo pääsee vielä naisen päälle yhden kerran. Tai siis sen toisen kerran, sanotaan näin. Sen enempää ei Pontus lapsia tarvitse, kyllä ne kahdessa pentueessa nähdään mitä sieltä Bonon takaa tulee. Mielenkiinnolla odotan huomista
Ihanaa, perjantaina VAPAA PÄIVÄ. Siis lyhyt viikko tämä viikko...Nyt jo odotan!! Miten sitä jaksaa herätä töihin vielä keskiviikon ja torstain? Ankeaa, kun vasta on kuukausi painettu töitä loman jälkeen ja nyt jo on ihan puhki
Seitalla taitaa olla aamupahoinvointia... Oireet ainakin täsmäävät, että ehkä voisi olla pieniin päin, kun nyt ei ruoka meinaa aamuisin maistua... katsotaan miten asia eteenee. Kohtahan sitä voi ultrassa käydä.
Mutta nyt talliin iltatoimiin, johan sitä tuli tälle päivälle istuttua pitkä pätkä! Ja kunhan saan lapset nukkumaan niin sänkyyn lukemaan kirjaa ja syömään herkkuja, njam! On ne taas ansaittu -
Nyt on ihan kanttuvei...
On ollut ainakin sen verran liikunnallinen päivä, että meinaa olla jalat poikki ja puhkinainen olo...
Mutta ensin toissapäivään
Oli elonkorjuun aika. Onneksi ei eletä (tai ehkä se olisi silti parempi) 1800 - lukua, nimittäin jos minun kasvimaan hoidolla joutuisi perheen ruokkimaan voisi talvella tulla nälkä. Käytiin poimimassa syksyn luultavasti viimeiset herneet (no niitä tuli paljon! ja hyviä...), salaatit (sitäkin tuli helvatasti, mutta luultavasti pakkanen vei loput edellisyönä) ja muutama "porkkana"... Porkkanat kasvoi noin millin paksuiseksi kun joku ne lasten kanssa istutti ihan liian tiheään, ei jaksanut harventaa eikä myöskään repiä rikkaruohoja irti. No kanit olivat ns. porkkanoista ja varsista innoistaan. Muusta kasvimaasta sen verran että retiisit, nauriit, punakaalet, sipulit ja avomaankurkut jäivät haaveeksi... Kurpitsat vei myös pakkanen. Huvikseen istutettiin maissia kun on sinne jenkkilään yhä koti-ikävä, maissi kasvoi korkeaksi ja honteloksi, mutta eihän se Suomen kasvukauden aikana ehdi mihinkään. Perunoita tuli ja ihan hyviä mutta kun niitä puolestaan istutettiin niin vähän...No ensi vuonna lupaan olla ahkera ja innokas 
Sellaista siis elonkorjuun tiimoilta...
Hevosten kanssa on siirrytty siihen pisteeseen että omasta pihasta ja pellolta pitäisi päästä pois...Eli kävimme kävelyllä tiellä ja metsätiellä suunnitelmana totuttaa hepat liikkumaan hötkyilemättä muuallakin kuin omalla pellolla. AvioMies kysyi että onko meidän ruunassa mahdollisesti valkkariverta, nimittäin Elekku oli sitä mieltä että postilaatikko on tosi vaarallinen. Lindy käveli kuin unelma, se on oikea prinsessa ja lady. Kaunis kuin kuva ja käyttäytyy niin sievästi. Elekku sen sijaan on 600 kiloinen raukkis joka hötkyilee vähän kaiken takia... No muutaman kävelylenkin jälkeen ei muuta kuin kärryt perään ja tielle!! Tänään tuli jo iso traktori vastaan ja ymmärsi kohteliaasti hiljentää...Elekku oli sitä mieltä että traktorille kannattaa esitellä peräpäätä...ja kääntyä tielle poikittain
Kaikenkaikkiaan olosuhteet huomioiden meni ihan hyvin kuitenkin. Muutama kävelyretki vielä niin eiköhän se siitä!
AvioMies lähti iltavuoroon töihin joten päätin lenkkeilyttää koiria urakalla, Vecun ja Bonon kanssa käytiin tiellä juoksemassa & kävelyllä, samalla piti käydä ihastelemassa tuolla jonkun matkan päässä kun on niin ihania heppoja laitumella, löytyy kolme tammaa varsoineen ja on kimoa ja pintoa. Voi että ne on UPEITA! Ihan IhQ
Sitten pidin tauon kun kävin heittämässä Tinen kylille ja samalla kaupassa, sitten olikin seuraavan lenkin vuoro kun käytiin Marjon & Casperin kanssa lenkkeilemässä kunnon lenkki, pehmeä hiekkatie, reipas vauhti ja ihan suht pitkä lenkki niin kyllä meinasi kotiin tullessa itkettää kun muistin, että karsinat on siivoamatta... Ei se auta, talliin piti lähteä. Nyt on hevoset & vuohet yöpuulla, pannuhuone sytytetty (sekin vielä!!!) ja nyt taidan vetäytyä sängylle lukemaan ja syömään sipsejä. Saa syödä taas hyvällä omalla tunnolla kun oli paino pudonnut vaikka herkuttelee. Liian vähän olutta tullut otettua
Enkä edes hoksannut kaupasta ostaa...
Eilen tuli katsottua se leffa Transformers, oli aika kiva Tykkäsin kyllä, hienoja autoja ja just minulle sopivia junttivitsejä 
