samuelvasy

• Jaa

keskiviikkona, 11. maaliskuuta 2009, klo 04:22

2 tarinaa, Karski torpedo

Eli siis ideana oli kirjoittaa kaksi tarinaa joilla on sama nimi. Alunperin ajattelin kertoa erään tutun tarinan joka nuoruudessaan toimi hetken aikaa myös velanperijänä eli siis torpedona. Päädyin kuitenkin käyttämään samaa otsikkoa kahdesti, ihan noin vain kirjoitelmaharjoitus mielessä.

Karski torpedo

Sorkkarauta vääntyi hieman mutta ovi antoi periksi. Syrjäisen talon hiljaisessa piirissä ääni kantoi metsän reunaan. Vain läheisellä nypyllä, kuusen alla lepäillyt susi, säpsähti hieman. Kun maisema rauhoittui, se laski kuononsa käpäliin, silmien alkaessa lupsua.

Karski astui sisään. Palauttaen pohjapiirroksen mieleen hän lähti etenemään kohti vanhapoika Jaatisen huonetta. Mieleen tuli Kahvilan biisistä: "Alaraajat poikki, se ei vettä saa, se kuolee janoon,....."
- tai jotain sinnepäin, tuumasi mies. -Siis käsi tarpeen vaatiessa, päätti Karski M.O:nsa.

Nuoren-tytön-viljapeltojahtiunestansa herätetty ukkoutunut paskoi housuunsa, huoneeseen lehahti kirpeä vetelän odööri.

-Oletkos tajuissasi? Karski murisi uhkaavasti. Jaatinen sai peloltansa nyökättyä hätäisesti muutaman kerran.
-Miettusen isäntä haluisi pokerivelan takaisin, laittoi minut noin niin kuin rengin ominaisuudessa asiasta muistuttamaan. Rahaa pitäisi saada matkaan, muuten joutuu perimään fyysisesti velan korot. Joten näin on ohjeistettu, mitäpä pastori evp siihen?

Huoneessa vallitsi öinen hiljaisuus kun evp Kirkon mies mietti kuulemaansa, ja torpedomme odotteli päätöstä, vihellellen mielessään. Jälleen Kahvilaa - "se on Perkele niin että tässä kohta tapetaan!"

Tien päällä joka päivä katkesi kun velallinen osoitti lipastoa, vieläkin liian pöllämystyneenä puhuakseen mutta ymmärtäen missä mennään. Renki päästi irti ja köpöttäen lipastolle pyjama ruskeana ukko avasi sen ja ojensi sieltä lompakon. Karski laittoi sen taskuun, astui eteenpäin ja työnsi miehen käden syrjään omallaan, ottaen lipastosta vanhan mutta hyväkuntoisen, ladatun ukko-mauserin.

-Tämän palautan mutta hetken se on takavarikoitu ettei tapahdu vääryyksiä.

Karski, t, poistui talosta. Susi sulki silmänsä, nukahti viimein.

-.¤.-

Karski torpedo

Venäläinen ammuslaiva kulki vakaata viittä solmua kohden piiritettyä Leningradia. Kapteeni katsoi horisonttihin, mieli unelmoivana; purjehduksen rauhallisen pitkäveteisyyden loveen langettama. Pursimies Igor oli livahtanut koijaansa saatuaan lepovuorolapun kapteenilta. Mukanaan miehellä oli Southamptonin satamasta saatu länsimainen pornolehti.

Aaltojen syvyyksissä sukellusvene Aino oli saanut laivan haarukkaansa hieman aiemmin, putket oli ladattu ja Kapteeni odotteli tunnistuskirjaa.
-Ryssän kauppalaiva, raskaassa lastissa? Hmm, paskaksi vain, ja tyylillä.
Hän antoi tulitusvalmiuteen vaaditun käskytyksen ja katsoi periskooppiin.

-Valmiina laukaisuun. Nyt!

Kapteeni nousi pintautuvan veneen torniin. Aino oli jättäytynyt kauppalaiva Stalinskyn perään, noin kilometrin päähän. Kuului kaamea jysäys, meri kasvatti itsestään 100 metrisen leimauksen. Kapteeni työnsi päänsä varovasti laidan yli ja henkäisi: -No johan nyt vi... , nielaisten loput silkasta ällistyksestä. Ammuslaiva todellakin, juolahti mieleen hymyn levitessä.

Eräs vanha herraslohi kertoi tämän tarinan sudelle jolta sen kuulin, siis tämän jatkon.

Nuorena merivaelluskalana se oli uiskennellyt Itämerellä ja muistaa nähneensä ohikiitävän rautakalan: -Huima kokemus lohelle, sanoi susi. -Todellakin, tuumasi lohi ja jatkoi: siinä kalassa luki Karski. -Jaa-a, ihmetteli susi, aika hyvä nimi rautakalalle, sanoisin.

Tämän jälkeen löysin sukellusvene Ainon miehistöluettelosta nimen torpedomatruusi Karski, J.

http://elvistellen.harhakuva.org/